Thursday 28 June 2012

Repetto

Pariisiin suunnatessamme minulla oli mielessäni vain yksi paikka jonne halusin tällä kertaa ennättää. Toiveissani oli suunnata Repetolle ja ostaa itselleni uudet mustat perusballerinat vanhan kovia kokeneen parin tilalle.

Arkena jalastani löytyy useimmiten Repetot. Pehmeästä vasikannahasta valmistetut höyhenen kevyet kengät ovat olleet jokapäiväisessä käytössäni niin korvaamattomat, että päädyin jälleen ottamaan suunnakseni Opéran lähellä sijaitsevan Repeton lippulaivaliikkeen (22 rue de la Paix).
Repeton historia on saanut alkunsa balettitossujen valmistamisesta ja edelleen liikkeen vaatetangot täyttyvät vaaleanpunaisista tutuista ja siroista balettitossuista. Ballerinoja on esillä kaikissa sateenkaaren väreissä ja monilla eri nahkavaihtoehdoilla, myös itselle täydellisen ballerinaparin teettäminen onnistuu.

"In 1947, in her tiny workshop next to the Parisian Opera House, Rose Repetto produced her first pair of Pointe shoes. 
Ten years later, inspired by the form of dancing shoes and their unique "stitched-returned" production method, she created the Repetto ballerina." 
Pienen sovittelutuokion jälkeen löysin taas itselleni täydellisesti istuvat ballerinat. Koska nämä ballerinat ovat käsintehtyjä, haluan aina sovittaa niitä. Vaikka kaikki Repettoni ovatkin samankokoisia, niin tälläkin kertaa ensimmäisenä sovittamani pari oli hieman liian pieni, kun taas toinen samankokoinen pari istui jalkaani kuin hansikas.

Mustat Repettoni ovat minulla hyvin huolettomassa käytössä, ne jalassa en murehdi satunnaisia sadekuuroja tai kuumudessa hikoavia jalkapohjia. En ole myöskään halunnut teettää ballerinoihini kumipohjia, mielestäni niiden mukana hukkuisi nahkapohjan tuntuma ja kenkien keveys, joten tämän mustan parin kohdalla kipitän liikkeeseen aina muutaman vuoden välein. Ja mielelläni kipitänkin, nimittäin nämä jalassa kelpaa taas tanssahdella kesäkaduilla!

Sunday 24 June 2012

Kesäsuosikit

Päivitin jo heti asunnonmetsästysmatkan jälkeen Internetin aloitussivulle Rauman säätietojen alapuolelle tulevan asuinkaupunkimme sään. Sääennusteiden mukaan siellä on ollut lämmintä. Koko viikon lämpötila on huidellut lähes kolmessakymmenessä asteessa, tosin jonain päivänä taisi vähän myös ukkostaa. Blogiani seuraava hurmaava neitokainen lähetti minulle mailia että Saksassa on ollut lämmin kevät ja alkukesä: tulevassa asuinkaupungissamme on kuulemma saanut rusketusrajat jo maaliskuussa.

Olen aikamoinen vilukissa, tälläkin hetkellä villasukat jalassa. Ulos en ole vielä uskaltautunut ilman takkia tai pitkähihaista, villapaitaakin olen vielä tällä viikolla käyttänyt. Ilman sukkia olen sentään tarjennut ballerinoissa, mutta varvassandaalien käyttöön on vielä monta lämpöastetta matkaa. Olen onnellinen aurinkoisista päivistä, mutta olisi ihanaa saada mittari myös täällä kipuamaan kahdenkymmenen asteen yläpuolelle.

Noh, mikään ei onneksi estä haaveilemasta nurmikolla makoilusta hyvän lehden parissa tai puistossa kävelystä varvassandaalien kera. Olin purkamassa Vallée Villagen ostoksiani kun innostuin nappaamaan uusista hankinnoistani muutaman otoksen muiden kesäisten luottojuttujen kera.
Yleensä ottaen olen sitä mieltä että samaa kuosia ei tulisi olla monessa vaatteessa tai asusteessa samaan aikaan, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen kun ostin Vallée Villagesta Burberryn rantatunikan ja bikinit, molemmat puolet edullisemmin kuin normaalisti. Paljon käytössä olleiden valkoisten Havainasten rinnalle ostin muutama viikko sitten uudet varvassandaalit, väriksi valikoitui tuollainen kaunis harmaa-ruskea väri. Näiden lisäksi ei taida tarvita kuin jääkylmää vettä, uusin Elle ja aurinkorasvaa... Niin, ja tietenkin sitä aurinkoa!

Wednesday 20 June 2012

La Vallée Village - Outlet-kylä

Sain viime viikolla toivomuksen kertoa Pariisin ulkopuolella sijaitsevista outlet-ostosmahdollisuuksista. Pyyntö sattui tulemaan juuri oikeaan aikaan, nimittäin samana päivänä suuntasimme La Vallée Villagen outlet-kylään.
Vallée Village sijaitsee Disney Landin lähellä, autolla ajaen puolisen tuntia (ruuhka-aikoina ainakin tunnin verran) Pariisista itään. Menimme tällä kertaa outletiin omalla autolla, mutta shoppailemaan pääsee kätevästi myös RER-metrolla tai Vallée Villagen omalla Shopping Express -bussilla. Metromatka Vallée Villageen RER A -metrolla kestää noin kolme varttia ja outlet-kylän lähin asema on Val d'Europe / Serris Montévrain.

Vallée Villagen mielenkiintoisimpia kauppoja ovat mielestäni Tod's, Burberry, Polo Ralph Lauren, Bonpoint, Wolford, Max Mara ja Salvatore Ferragamo. Monilla edellämainituista liikkeistä on mielestäni mukavankokoinen valikoima ja kivasti kokoja tarjolla. Monien liikkeiden valikoimissa mallit ovat klassisia ja välillä hyllystä saattaa löytää jopa saman sesongin tuotteita, esimerkiksi Tod'silla sovittelin samoja ballerinoja joita olin kokeillut edellisenä päivänä Printempsilla, harmi vain että juuri minun puolikaskokoni puuttui valikoimasta! Muita mielenkiintoisia merkkejä outletissa ovat Diane von Furstenberg, Céline, Jimmy Choo ja Gérard Darel, tosin omilla käyntikerroillani olen kokenut näiden kauppojen tarjonnan ja kokovalikoiman suppeaksi. Monia varmasti kiinnostaa myös että outlet-kylästä löytyvät niin ikään Michael Korsin kuin Longchampinkin myymälät.

Kannattaa katsoa kaikki Vallée Villagesta löytyvät liikkeet täältä!
Olen käynyt Vallée Villagessa kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla sinne lähteminen on palkinnut kivoilla löydöillä. Haaveilemaani Burberryn trenssiä sieltä taitaa olla mahdotonta löytää, mutta tällä kertaa sovittelin Burberrylla monia klassisia villakangastakkeja. Minulle sopivia UK 4 - 6 -kokoisia takkeja oli hyllyssä useitakin yksittäisiä kappaleita, mutta täydellisesti istuvaa takkia en valitettavasti vieläkään löytänyt - tosin onneksi jotain muuta kivaa löytyi!

Myös Ralph Lauren ja Tommy Hilfiger ovat mielestäni vierailun arvoisia. Itse ostin Ralph Laurenilta muutaman palmikkokuvioisen neuleen, mutta tarjolla olisi ollut vaatteita aina kesämekoista ja sortseista pikeepaitoihin ja kenkiin. Vallée Villagessa sijaitsee myös Ralph Laurenin tyylikäs Home -putiikki. Outlet-kylän Wolfordille kannattaa pistäytyä sukkahousuostoksille, mutta kannattaa varoa siellä myytäviä edullisempia kakkoslaatuisia sukkahousuja: vaikka kutomisjäljessä on vain pienen pieniä epätasaisuuksia, ainakin omaa silmääni ne häiritsevät sen verran etten koe säästön olevan sen arvoista.

Noh, seuraava kysymys varmasti kuuluu, että kannattaako Vallée Villageen lähteä tekemään löytöjä? Omasta mielestäni outlet-löytöjen tekeminen on paljon tuurista kiinni. Itse en koe että halvemmallakaan hinnalla kannattaa ostaa mitään mistä ei täysin pidä, säästän mielummin rahani täydelliseen hankintaan. Vallée Villagen valikoima on ollut molemmilla käyntikerroillani vierailun arvoinen, mutta suuria löytöjä en ole sieltä tehnyt. Outlet-kylään lähteminen on lähes koko päivän kestävä reissu, joten kannattaa miettiä onko matkaan ja mahdollisiin ostoksiin käytetty aika sen arvoista, etenkin kun minkäänlaista takuuta valikoiman laajuudesta ei voi saada. Lyhyellä Pariisin matkalla keskittyisin nauttimaan Pariisista ja sen tarjoamista ostosmahdollisuuksista, mutta jo hiemankin pidemmän loman, taikka Disney Land -matkan aikana outlet-kylässä vierailua kannattaa harkita.

Monday 18 June 2012

Häät Pariisissa - Un mariage à Paris

Pahoitteluni aivan liian pitkäksi venyneestä tauosta. Lomamme aikana läppärini meni nimittäin jumiin ja vasta kotiin päästyämme poikaystäväni sai sen korjattua. Ehdin jo hetken pelätä tiedostojen ja kuvien menettämistä, mutta onneksi kaikki tiedostot saatiin palautettua ja pääsin viimeinkin tekemään tätä postausta viime lauantaina juhlituista häistä.

Ranskassa häät järjestetään välillä kahtena peräkkäisenä viikonloppuna: ensimmäisenä viikonloppuna hääpari vihitään kaupungintalolla, jolloin avioliitto tulee lainvoimaiseksi, ja vasta seuraavana viikonloppuna on uskonnollisen vihkimisen ja sen jälkeisen coctail-tilaisuuden ja illallisen aika - tosin kaikki juhlallisuudet on mahdollista ajoittaa myös samaan päivään.

Hääkutsussa on yleensä määritelty, mihin hääjuhlan vaiheisiin vieraan toivotan osallistuvan. Perhe ja lähimmät ystävät ovat usein kutsuttu viettämään hääjuhlaa aina illalliselle asti, tutut ja työkaverit saattavat osallistua kirkon jälkeen vain coctail-tilaisuuteen. Usein hääpari saattaa järjestää myös seuraavana aamuna ystäviensä ja perheensä kesken brunssin.

Viime lauantaina olimme vieraina avomieheni ystävän häissä. Morsiuspari oli aamulla viettänyt lyhyehkön uskonnollisen seremonian perheen kesken ja muut vieraat liittyivät mukaan kaupungintalolla tapahtuneeseen vihkimiseen.
Koen, että olen alkanut tuntea ranskalaisten tapoja ja tottumuksia aika hyvin, mutta vieläkin tietynlainen organisoimattomuus järkyttää minua aika ajoin: tällä kertaa odotellessamme kaupungintalolle sisäänpääsemistä ja vihkimistä. Vihkiseremonian alku myöhästyi nimittäin puolellatoista tunnilla!

Kaupungintalolla vihkimisestä vastaava henkilökunta oli antanut kutsussa mainitun ajankohdan myös kolmelle muulle hääparille, joten kaupungintalon pihalla odotteli samaan aikaan kolme morsianta, sulhasta ja valtava määrä häävieraita sillä aikaa kun ensimmäinen neljästä hääparista oli sisällä vihittävänä. Itse vihkiminen oli lyhyt, ytimekäs ja arvokas. Pormestarin puhetta seurasivat perinteiset kysymykset ja sormusten vaihto, jonka jälkeen sekä morsiuspari että neljä todistajaa allekirjoittivat juhlallisesti vihkitodistuksen.

Siviilivihkimisen jälkeen lähdimme toisella puolella Pariisia, aivan Riemukaaren kupeessa sijainneeseen juhlapaikkaan, jossa baarimikko ja tarjoilijat odottelivat valmiina pienten coctail-palojen ja shamppanjan kanssa. Coctailin aikana hääpari oli ulkona valokuvaajan kanssa ottamassa kuvia ja toinen kuvaaja oli pystyttänyt salin nurkkaan pienen studion, jossa hän otti vieraista kuvia. Odotan muuten erityisen innolla saavani noita kuvia, avomieheni kun viihtyy yleensä mielummin kameran takana ja siksi on erityisen kivaa saada meistäkin yhteiskuva.
Hääillallinen oli aivan mielettömän herkullinen. Aikaisemmin kaupungintalolla kuulin ohimennen bestmanin kertovan eräälle toiselle häävieraalle, että illallisen valmistanut kokki omistaisi Michelin-ravintolan, harmi vain, etten kuullut minkä ravintolan kokista oli kyse. Neljä ruokalalajia tarjoiltiin pöytiin ja jälkiruoka oli toteutettu buffet-periaatteella. Kakkuna oli perinteinen ranskalainen tuulihatuista rakennettu hääkakku Pièce montée. Annosten välillä näimme sulhasen serkkujen tekemän videon, puheen morsiusparin lapsuudesta ja seurustelun alkuvaiheista, sekä ystävien järjestämän tanssiesityksen joka toteutettiin tähän tyyliin.
Seitsemän hengen pyöreät pöydät mahdollistivat, että illan aikana tuli jutusteltua tasapuolisesti kaikkien samassa pöytäseurueessa olleiden kanssa. Usein ranskalaisissa häissä on yksi isompi pöytä varattuna morsiusparille ja heidän perheelleen sekä läheisimmille ystäville, mutta tällä kertaa morsiuspari istui kahdestaan pienessä pöydässä keskellä salia. Ranskassa on myös tapana, että illallisen aikana morsiuspari kiertää pöydästä pöytään jutustelemassa vieraiden kanssa, mielestäni se on kaunis tapa huomioida vieraita.
Hääkakun leikkaamisen jälkeen DJ alkoi soittaa tanssimusiikkia. Perinteistä häävalssia ei tällä kertaa tanssittu, mutta hääpari viihtyi muuten koko illan tanssilattialla häävieraidensa kanssa. Vähän ennen kahta päätimme lähteä nukkumaan, kameralaukussa mukana kulkeneiden ballerinojen ja lyhyen matkan ansiosta kävelimme juhlapaikalta nopeasti poikaystäväni vanhempien luokse.

Monday 11 June 2012

Nouvelles de Paris et Style du Soir

Facebookin kautta blogiani seuraavat jo tietävätkin että olen ollut viikonlopun yli Pariisissa. Pääasiassa tulimme tänne avomieheni ystävän häihin, mutta olemme täällä vielä muutaman ylimääräisen lomapäivän, jotta ehdimme viettää vähän aikaa myös avomieheni perheen kanssa.

Säät eivät ole valitettavasti suosineet meitä, mutta onneksi lauantai valkeni kauniina ja lämpimänä. Häitä juhlittiin kaupungintalolla tapahtuneen vihkimisen jälkeen kauniissa illallispaikassa Riemukaaren katveessa ja juhlahumu jatkui aina pitkälle yöhön asti. Meillä oli häissä luonnollisesti myös kamera mukana ja ajattelinkin, että ehkä haluaisitte kuulla vielä yleisesti häistä, keskittyen ranskalaisiin tapoihin, sekä nähdä muutamia kuvia juhlapaikan kauniista yksityiskohdista?

Päivät täällä tuntuvat lentävän siivillä ja lähes välittömästi aina illallisen jälkeen olen valmis kömpimään sänkyyn, joten postailu jäänee tällä viikolla hieman vähäisemmäksi. Tässä kuitenkin vielä oma lauantainen juhla-asuni, tummansinisen mekon olen teettänyt viime syksynä isäni syntymäpäiväjuhliin.
Clutch Dior - Kengät Pura Lopez

Saturday 9 June 2012

Le challenge des chaussures

Sain jo jokin aika sitten ihastuttavalta Mussulta kenkähaasteen, mutta nyt vasta sain otettua muutamia kuvia ja vastattua kivoihin kenkäaiheisiin kysymyksiin.

1. Viimeisimmät ostoksesi, mistä?
- Ostin muutama viikko sitten harmaanruskeat Havainakset raumalaisesta Busstopista.
2. Lempiparisi, väri, koko?
- En osaa valita ehdotonta lempipariani, mutta nyt lämpimien säiden myötä iloitsen nudeisten Chanelin ballerinojen käyttämisestä, olen nimittäin todella ihastunut tuohon klassikkoväritykseen. Ballerinat ovat kokoa 37,5.
3. Onko jokin kenkämalli jota inhoat?
- Itse suosin klassisia malleja ja värejä, mutta muiden käyttämänä ihailen myös vähän erikoisempiakin kenkiä. Itse en enää laittaisi jalkaani sellaisia tasapohjaisia, paksulla korolla varustettuja kenkiä joita on nyt taas alkanut näkyä.
4. Kuinka paljon olet valmis maksamaan uusista kengistä?
- Kahdeksansataa euroa taitaa olla kipurajani, tosin täydellisten kenkien kohdalla voisin olla valmis joustamaan.

5. Kuinka kauan käytät yhtä kenkäparia?
- Kenkieni käyttöikä riippuu paljon kenkien mallista, materiaalista ja käyttökerroistani. Korkokengilleni tulee vähemmän käyttöä ja yleensä huollan ne joka käytön jälkeen, joten käyttöikä on varmasti monia vuosia. Ballerinojen kohdalla voin taas käyttää samaa paria montakin päivää peräkkäin ja niiden kohdalla puhdistus ja hoito tapahtuvat usein vasta sitten kun kengät ovat näkyvästi likaiset. Lähes päivittäin käytössäni olevat mustat Repeton ballerinat kestävät Suomen vaihtelevassa säässä ja huolettomassa käytössäni vuoden, kun taas Chanelin ballerinojani olen varjellut sateelta ja katukivetyksiltä ja ne ovat vieläkin muutaman kesän käytön jälkeen kuin uudet.
6. Voisitko ostaa samanlaiset kengät kuin kaverillasi on?
- Voisin ihan hyvin ostaa esimerkiksi jotkut klassikkokengät vaikka ystäväni jo ennestään omistaisi samanlaiset.
7. Millaisilla kengillä käveleminen on mukavinta?
- Hyvin sisäänajetut Repetot taitavat olla mukavimmat kenkäni. Pieni korko varmistaa jalalle hyvän asennon ja ohuiden nahkapohjien ansiosta askel tuntuu todella kevyeltä.
8. Oletko kesäisin ulkona ilman sukkia tai kenkiä?
- Kesäaikaan olen ilman sukkia lähes poikkeuksetta, ilman kenkiä en oikeastaan koskaan.
9. Jos saisit ilmaiseksi millaiset kengät tahansa, mitkä ottaisit?
- Olen itseasiassa menossa maanantaina kenkäostoksille ja haluaisin löytää itselleni klassiset, hieman teräväkärkiset nudet korkkarit, sekä sandaalityypiset wedget. Jommat kummat ottaisin siis mielelläni pientä kenkäkokoelmaani täydentämään!

Laitan tämän haasteen eteenpäin Sweet & Lovely -blogin Tarulle, All I ever wanted is here -blogin Karlalle ja Luksusta Arjessa -blogin Riinalle, toivottavasti ehditte vastailla!

Wednesday 6 June 2012

L'auberge du Bonheur

L'auberge du Bonheur on kesäaikaan yksi lempiravintoloistani Pariisissa. Se on mitä täydellisin paikka lounastaa aurinkoisena päivänä, sillä ravintolan pöydät ovat levittäytyneet ulos kukkivien puiden ja pensaiden katveeseen. Ympärillä levittyvä vehreys antaa pöytäseurueille hieman yksityisyyttä ja lämpimän kesäpäivän rento tunnelma yhdistettynä herkulliseen ruokaan tekevät paikasta ehdottomasti yhden suosikeistani. L'auberge du Bonheur taitaa olla parhaiten tunnettu hyvistä liharuuistaan, mutta itse kala- ja kasvisruokia suosivana olen löytänyt listalta myös monia herkullisia annoksia itselleni.
L'auberge du Bonheur sijaitsee hieman kauempana turistipaikoista, Bois de Boulognen metsässä. Metroasemista Porte Maillot taitaa sijaita lähimpänä ja sieltä on vielä puolisen tuntia kävelymatkaa Bois de Boulognen metsän läpi. Toki ravintolaan pääsee myös autolla tai taksilla, mutta jos aikaa on, kannattaa matka taittaa ehdottomasti kävellen tai vuokrattavilla pyörillä, sillä Bois de Boulogne on ehdottomasti yksi Pariisin kauneimpia puistoja, sekä paikka, jossa monet pariisilaiset rentoutuvat veden äärellä ja tapaavat ystäviään piknikin merkeissä. Ravintola sijaitsee Michelin tähden saaneen La Grande Cascade -ravintolan takana ja aivan niiden vieressä sijaitsee pieni vesiputous. L'auberge du Bonheur on aurinkoisena kesäpäivänä todella suosittu, joten etenkin viikonloppuisin kannattaa varautua odottamaan pöydän vapautumista.

In my ballerines Facebookissa

Olen saanut muutamaan otteeseen toivomuksia että loisin blogilleni Facebook-sivun ja viime viikonloppuna sain sen viimein tehtyä ihanan Monan avustuksella. Itse olen tämän myötä myös tykkäillyt omia blogisuosikkejani ja nyt jo huomannut kuinka kätevästi blogien seuraaminen Facebookin kautta onnistuu.
Uusimmat postaukseni päivittyvät sivulle siis automaattisesti, mutta tarkoituksenani on myös välillä päivitellä lyhyitä kuulumisia ja sitä kautta kertoa myös enemmän arjestani.

In my ballerines Facebookissa löytyy klikkaamalla tätä linkkiä.

Sunday 3 June 2012

Fête d'adieu

Eilen illalla olin menossa viettämään hyvän ystäväni häiden muisteluiltaa, mutta paikalle päästyäni tajusin että ystäväni olivatkin järjestäneet minulle läksiäisjuhlat. Sain käteeni lasin rosékuohuvaa ja monta halausta rakkailta ystäviltäni. Häkeltyneenä en ensin edes tajunnut kyseessä olevan läksiäiseni, ystäväni taas naureskelivat etteivät tienneet sanoako tervetuloa vai tervemenoa. Ilta sujui herkutellen, en ole varmaan maininnut että kokki-ystäväni tekee maailman herkullisinta suklaakakkua!
Kuvan rasia sisältää ihanilta ystäviltäni saamani Kalevalan hopeisen Lumikukka-riipuksen.
Poikaystävääni taas muistettiin Phil Schwarzmannin How to marry a Finnish girl -kirjalla. Perhaps a small hint?


Kiitos muuten kaikille edelliseen postaukseen kommentoinneille, palaan vastaamaan niihin heti huomenissa.