Manteau marine et top à rayures

Olen ottanut ilon irti kauniista syysilmoista ja nauttinut siitä, että saan ottaa pukeutumiseeni lempijuttujani niin tulevasta, kuin menneestäkin sesongista. Majen nahkaisilla yksityiskohdilla varustettu, tummansininen villakangastakki on yksi uusimmista hankinnoistani talven varalle; olen sen verran tykästynyt tähän, etten ole vielä kiirehtinyt muiden talvitakkien esille ottamista.

Statement-henkisellä pääntiellä koristettu raitapaita sopii mielestäni kivasti laivastosinisen takin kanssa ja suhteellisen lämpimän illan ansiosta tarkenin oikein hyvin, kun kiiruhdin illalliselle ballerinat jalassa!

 Takki Maje, Housut Zara, Paita Banana Republic

Laukku Louis Vuitton, Ballerinat Repetto

Mardi

Vihdoinkin vaikuttaa siltä, että sain läppärini toimimaan! Bloggaaminen helpottuu huomattavasti, kun tekniikka toimii (tosin nyt olette kertoneet, että kommentoinnin kanssa on ollut vaikeuksia?) ja postauksiakin on mukavampi tehdä, kun kone ei jumita jatkuvasti.

Täällä on muuten nyt todella syksyistä! Se tarkoittaa paljon koti-iltoja, tuoksukynttilöitä ja teetä. En juo lainkaan kahvia, mutta vihreää teetä senkin edestä. Starbucksissa taas otan (ihan liian) usein Chai Lattea ja silloin tällöin valmistan myös kotosalla kupin Chai-teetä runsaan maitovaahdon kera. Inkiväärillä, kardemummalla, neilikalla ja kanelilla maustettu tee sopiikin täydellisesti näihin pimeneviin iltoihin!

Vaihtoehtoja

Kerroin eilen uudesta laukkutarpeestani. Tärkeimmät valintakriteerini ovat laukun suuruus (sisälle tulisi mahtua niin läppäri kuin muutkin arkena kantamani tavarat) ja laukun pitäisi olla arkikäytössä mahdollisimman huoleton ja helppo - unohtamatta tietenkään tyylikästä ja klassista ulkonäköä!

Ja mitä vaihtoehtoja olen sitten miettinyt? Ensimmäisenä kävin katsomassa Louis Vuittonin Neverfull-laukkua, sillä tämä laukku on klassikko ihan syystä. Suuri koko (tosin se suurin oli jo ehkä hieman liiankin suuri minulle), kestävä canvas ja ehkäpä myös tuo klassinen monogram-kuosi... Kriteerit täyttyvät, mutta onko Neverfull jo vähän liiankin suosittu? 

Diorin Panarea Toile minulta jo löytyykin ja tykkään siitä niin paljon, että olen vakavissani käynyt mallailemassa kyseistä laukkua uudessa värissä. Laukku on kuitenkin sisätaskunsa vuoksi aika ahdas 13-tuumaisen läppärini kantamiseen, joten yritän pysyä tiukkana ja katson nyt vain näitä oikeasti järkeviä vaihtoehtoja.

Ja voi, miten minua harmittaa, ettemme viimeisellä Pariisin reissulla ehtineet piipahtaa Goyardilla! Goyradin 
St. Louis -laukku on jotenkin todella raikas ja kivan erilainen, mutta laukun canvas on ilmeisesti aika ohutta; mahtaakohan se kuitenkaan soveltua painavien tavaroiden kanniskeluun? Goyardia myydään vain harvoissa paikoissa ja meitä lähin liike sijaitsee juuri Pariisissa, joten joutunen odottelemaan hetken, jos haluan päästä mallailemaan kyseistä laukkua.

Ja sitten ne ei-niin-käytännölliset (Fendi 2jours, Celine Trapeze ja Prada Tote)...

(Kuvat lainattu: Valmistajat, Mytheresa ja Polyvore)

Arkilaukkupohdintaa

Kannan usein mukanani paljon tavaraa ja tästä syystä suosin arkikäytössä isoja laukkuja. Diorin Panarea Toile (joka muuten on valitettavasti tällä hetkellä Pariisissa korjattavana) ja Louis Vuittonin Alma ovat ehdottomasti käytetyimmät laukkuni, mutta viime aikoina olen todennut tarvitsevani niiden rinnalle vielä kolmannen suuremman arkilaukun.

Tärkeimmät valintakriteerini ovat tällä kertaa laukun koko ja helppous. Laukussa pitäisi olla tilaa niin läppärilleni, kuin muillekin päivittäin kantamilleni tavaroille ja haluan, että saan sullottua laukun tarvittaessa myös lentokoneen jalkatilaan ilman, että saan harmaita hiuksia mahdollisista naarmuista. Olenkin viime aikoina pähkäillyt, mistä löytäisin tarpeisiini sopivan laukun, eikä asiaa helpota yhtään se, että mielessäni on myös muutama laukkuihastus, jotka eivät ole millään tavalla täytä kriteereitäni huolettomuuden tai koon osalta... Olen tainnut jahkailla tätä laukkuasiaa muutaman kerran ääneenkin (oops!), sillä avomieheni ehdotti, että listaisin vaihtoehdot ylös, jotta osaisin tehdä valinnan... Siispä tuumasta toimeen!

Kuulumisia

Huh, mikä alkuviikko takana! Kalenterini on tällä hetkellä aikamoisen täynnä ja nyt kotiin päästessäni nostinkin jalat hetkeksi ylös ja jumiuduin tähän sohvalle. Nyt suunnittelen seuraavien päivien (ja hieman viikkojenkin) ohjelmaa, kaiken aherruksen keskellä pitää muistaa myös rentoutua.

Rentoutumisesta puheen ollen, ehdimme viime viikolla nähdä kaksi uutta elokuvaa ja kävimmepä myös kotikaupungissamme järjestetyssä tieteiden yössä tutustumassa muutaman meitä kiinnostavan alan uusimpiin tuuliin. Viikon kulttuuriannin saimme taas elokuvateatterissa, nimittäin kävimme viikon aikana katsomassa niin ranskalaisen kirjailijan, Boris Vianin samannimiseen klassikkokirjaan perustuvan surrealistisen L'Écume des jours -elokuvan, sekä täysin toista ääripäätä edustavan, Sandra Bullockin ja George Clooneyn tähdittämän Gravityn.

Olemme myös saaneet viime päivinä nauttia ihanasta syysilmasta. Lämpötila on kipunut useampanakin päivänä lähes kahteenkymmeneen asteeseen ja vaikka olen jo muutaman kerran ollut ulkona saappaissa, tänäänkin tepsuttelin koko päivän ballerinoilla.

Nyt on kuitenkin aika nousta sohvalta ja siirtyä keittiöön valmistamaan illallista. Oikein mukavaa keskiviikkoiltaa kaikille!

The White Company

Kotimme sisustuksen viimeistely on edennyt viime aikoina hitaasti, mutta nyt syksyn tullen halu panostaa kodin viihtyisyyteen on palannut ja olenkin ahkerasti mittaillut tyhjiä seiniä ja suunnitellut pieniä sisustushankintoja.
(Kuvat lainattu)

Olen viime aikoina hakenut inspiraatiota makuuhuoneen sisustamiseen, sillä vuosi sitten tänne muuttaessamme ostimme aikamoisella vauhdilla vain kaikki välttämättömimmät asiat. Petivaatteemmekin ovat lähes ensimmäiset Ikeasta käteen tarttuneet - pitihän ensimmäistä yötämme varten saada peitot, vaikka muuten jouduimmekin nukkumaan lattialla myöhästyneen muuttokuormamme vuoksi.

Nyt on kuitenkin aika vaihtaa nuo muhkuraiset tyynyt ja tarkoituksena on muutenkin sisustaa makuuhuonetta hieman viihtyisämmäksi! Monet Pinterestin inspiroivimmista petauskuvista vievät The White Companyn sivuille ja siellä minäkin olen pitkään ihastellut muhkean näköisiä ja kauniita liinavaatteita.

Ja vaikka innostukseni The White Companyn liinavaatteiden osalta vain vahvistui päästessäni tutkailemaan liikkeen valikoimaa Dubaissa, en ole silti välttynyt pähkäilemästä niiden (brittiläistä) mitoitusta. Tarkoituksenani on tällä kertaa hankkia koko setti aina tyynyistä ja peitoista lähtien, mutta pakottaakohan liinavaatteiden poikkeava koko minut hankkimaan petivaatteeni aina jatkossakin The White Companyn mallistosta?

The White Companyn pehmoisten petausten lisäksi olen ihastellut merkin kauniita pienesineitä. Lauantaina innostuin jo hankkimaan muutaman uuden tuikkukipon, mutta näin syksyn tullen niitä ei taida olla ikinä liikaa... Kiireisen arjen keskellä on ihana sytyttää muutama kynttilä, keittää suuri kupillinen lempiteetä ja uppoutua pohdiskelemaan kodin sisustusta!

Une touche de gris

Enpä olisi uskonut, kuinka paljon tulen vielä käyttämään tätä harmaata rentoa Crème de la Crème -collegeani! Paita on uskomattoman pehmoinen ja se sopii täydellisesti rennompien päivien asuihin. Itse olen yhdistänyt paidan usein yksinkertaisesti ihan vain mustien farkkujen kanssa; vapaapäivän rento asu ei sen kummempaa asustamista yleensä tarvitsekaan.

Olen saanut muutamia kyselyitä paidan mitoitukseen liittyen ja paitaa ostaessani pohdinkin todella pitkään kahden koon välillä, sillä college on mitoitettu aika lyhyeksi. Itse päädyin ottamaan paidasta m-koon sen sopivan pituuden vuoksi, mutta kiikutin sen heti ostamisen jälkeen kavennettavaksi; nyt paita istuu todella kivasti ollen silti sopivan väljä ja rento, ihan niin kuin tämän tyyppisen paidan kuuluukin olla!

Paita Zoe Karssen, Farkut Zara, 

Ballerinat Repetto, Laukku LV

Kuvista

Olen nyt muutaman päivän taistellut blogin kuvien kanssa ja ajattelin tulla kyselemään, josko täältä löytyisi joku, joka tietäsi miksi kuvien sävyt vääristyvät pahasti Bloggeriin ladattaessa? Minulla on ollut tämä ongelma jo useamman peräkkäisen postauksen kanssa ja ongelma tuntuu vain jatkuvan... Olettekohan te muut huomanneet saman ongelman ja miten olette sen ratkaisseet?

Nyt kuitenkin viikonlopun viettoon, kivaa perjantaita!

Loma-aamu Pariisissa

Arkipäiväni lähtevät useimmiten käyntiin rahkan ja marjojen avulla - tai jos aamulla on nukuttanut pidempään, nappaan automatkalle mukaan banaanin. Pariisissa olessamme jätän harmillisen usein aamupalan täysin välistä, jotenkin aamurutiinit muualla sujuvat normaalia hitaammin ja laittauduttuani valmiiksi haluan saman tien (jos vain mahdollista) suunnata kaupungin vilinään.

Lähes joka aamu ulos lähdettyämme, poikaystäväni (joka tosin pitää huolen omasta aamupalastaan sillä välin kun minä olen meikkailupuuhissa) haluaa piipahtaa läheisessä leipomossa (Tähän tuli tarkennus, ettei kyseessä ole pelkästään läheinen leipomo, vaan tarkkaan valittu boulangerie, tietenkin!).

Ja mikäs sitä onkaan aloittaa lomapäivä Pariisin kaduilla kävellessä ja silloin tällöin poikaystävän Pain au Chocolatia maistaessa!

Le Merveilleux

Tasan viikko sitten sunnuntaina pakkailimme Pariisissa viikonloppumatkamme tavaroita ja juuri ennen kotiin lähtöä, päätimme piipahtaa pikaisesti Passylla herkulliset Éclairit mielessämme. Vaikka olimmekin tarkistaneet Éclair-putiikin aukioloajat jo etukäteen, oli liike silti suljettuna, joten hetken ihmeteltyämme päätimme hakea illan herkutteluihimme suussa sulavat Merveilleux-leivokset.

Meille kävi leivosten kanssa hauska sattuma, sillä maanantai-illalla herkuttelimme samaan aikaan Merveilleux-kakkuja kun selailimme lehtikojusta löytynyttä, uutukaista Elle Man lehteä (onhan lehti muuten jo sinulle Mikko tuttu?). Kyseinen lehti nimittäin nosti uusia, nousevia ruokatrendejä ja lehden mukaan Merveilleuxit olisivat syrjäyttämässä klassisen juustokakun jälkiruokien saralla... Noh, olipa Elle Man väitteessään oikeassa tai ei, he mainitsivat Merveilleux-leivosten edelläkävijän olevan Aux Merveilleux de Fred -leipomon - ja meillähän oli siis juuri kyseisen putiikin herkut nenämme edessä!

Merveilleux-leivokset tulevat alunperin pohjois-Ranskasta ja muistan, että siitä lähtien kun Passyn leipomo avattiin muutama vuosi sitten, on pikkuruisen liikkeen edessä ollut jatkuvasti jonoa. Rapea marenkinen kakku on kuorrutettu niin kermavaahdolla, kuin useimmiten myös suklaahiutaleilla: leivos on ihanan ilmava ja silti se taltuttaa pahemmankin makean nälän! Leivoksia saa monessa koossa aina muutaman suupalan minileivoksista usemman hengen kakkuihin ja liikkeeseen mennessä voi nähdä leipurin kuorruttamassa juuri uunista tulleita marenkeja, nam!

Monien leivosten tapaan Merveilleuxia saa monestakin paikasta, mutta me haimme omamme Lillelaisesta Aux Merveilleux de Fred -leipomosta, jonka putiikkeja löytyy Passyn lisäksi nykyään myös kolmesta muusta osoitteesta Pariisissa.

Vendredi

Kukkuu, täällä ollaan! Pahoitteluni pitkään jatkuneesta blogihiljaisuudesta; mukava, mutta intensiivinen Pariisin reissu yhdistettynä arjen kiireisiin veivät minulta voimat täysin. Aikaisten aamuherätysten, kiireen vuoksi väliin jääneiden lounastaukojen ja iltamyöhään jatkuneiden aikataulujen vuoksi en ole myöskään avannut tietokonettani kotona sitten viime viikon; huh, se on tälle nörtille pitkä aika!

Tänään on kuitenkin rauhallisempi päivä ja ehdin istua hetken koneellakin. Höyryävä teekuppi kädessäni yritän tehdä rästiin jääneitä juttuja; tarkoituksenani on näpytellä uusia postauksia, käydä viikon aikana kameraan tallentuneet kuvat läpi ja kommentteihinkin pyrin vastaamaan viikonlopun aikana.

Illalla menemme erääseen todella kivaan ravintolaan juhlistamaan ystäväni ja minun syntymäpäiviä. Olemme olleet viime viikkoina vuoroin niin Marrakechissa, Pariisissa, Dubaissa ja Sveitsissä, joten ehdimme nyt vasta saman pöydän ääreen tämän rakkaan ystäväpariskuntamme kanssa.

Ja sitten minun pitäisi vielä tarttua härkää taas kerran sarvista ja soittaa Applen huoltoon. Läppärini on jumittanut jo pitkään, eikä liikkeessä käyminen, sekä useammat soitot palvelunumeroon ole auttaneet lainkaan. Minulla on läppärissäni vielä pidennettyä huoltotakuutakin jäljellä, joten toivon kovasti, että kone saataisiin vielä toimimaan...

Nyt kuitenkin ajattelin pitää ansaitun (tosin hieman myöhäisen) lounastauon ja keskityn nauttimaan tästä hieman aikaisemmin alkaneesta viikonlopusta. Oikein ihanaa perjantaita kaikille ja kiitos, että kävit täällä!

Bonjour Paris!

Terveiset Pariisista! Tulimme käymään täällä vähän yllättäen, torstai-iltana soitin tapaamisia läpi ja myöhään eilen illalla saavuimme Pariisiin. Täällä sattuu olemaan vielä juuri sopivasti Mariage Au Caroussel -häämessut ja olemmekin juuri lähdössä sinne. Kiireinen viikonloppu siis tulossa, mutta toivottavasti pääsemme tänään taas hieman pidemmälle hääjärjestelyidemme suhteen!

Deux roses

Viimeksi lentäessäni Suomesta tänne kotimaahani, sorruin Helsinki-Vantaan lentokentällä lohtushoppailemaan. Mitään suurta vahinkoa en saanut kukkaroni onneksi aikaan, mutta jostain syystä koin pientä voitonriemua, kun kannoin kassalle pikkuisen mustakorkkisen kynsilakanpoistopullon.

Chanelin kynsilakanpoistoaine ei ole osoittautunut mitenkään erityiseksi, tosin odotuksenikaan eivät olleet korkealla. Noh, jospa tämä lisäisi innostustani kynsien lakkaamisen suhteen, kauniilla välineillä saa kivasti nostetta kynsien hoitohetkeen.

Kuvissa oleva Diorin kynsilakka on taasen vanhempi ostos ja huiman kahden kynsilakan kokoelmani vuoksi se onkin usein käytössäni. Ivory-sävy on hyvin kevyt, ensimmäisellä lakkakerroksella tuskin näkyvä, joten päädyn usein laittamaan sitä kaksi kerrosta. Hento vaaleanpunainen sävy taikoo kynsistä heti siistin näköiset ja toisaalta väri on myös armollinen hieman hätäisemmällekin levittäjälle. Lakka kuivuu nopeasti ja sivellin on kivan leveä, tosin levityksen kanssa saa olla hieman tarkempi verrattuna samansävyiseen Essien lakkaani.

Octobre

Tulin juuri kotiin vaihtamaan ballerinat korkokenkiin, sillä olen lähdössä muutaman minuutin päästä ulos illalliselle. Avomieheni on järjestänyt illan ohjelman, sillä tänään vietetään syntymäpäivääni.

Täällä on ollut oikein kaunis päivä tänään ja vaikka olenkin saanut kiirehtiä paikasta toiseen, ehdin lounaalla istua hetken ulkona ja nauttia auringosta. Näin syntymäpäivän aikaan tulee myös muisteltua aikaisempia vuosia ja mietittyä syksyn etenemistä. Niin kuin kuvasta huomaa, täällä on Dubain lomamme aikana tullut oikein kunnon syksy, lämpötila on painunut alle kahdenkymmenen ja puissa on kauniit oranssit sävyt. Tämä on vielä sitä aikaa, kun saa laittaa jo trenssin päälle ja silti pitää ballerinat jalassa - tykkään kovasti. Muistan muuten sellaisenkin vuoden, kun synttäriviikonloppunani tuli keski-Suomessa vierailessani lunta; ihan niin kylmää ei siellä taida vielä olla?

Mutta, nyt on aika lähteä ulos, oikein mukavaa tiistaita ja ihanaa lokakuun alkua kaikille!